Oppimateriaalia käytetään aina tietyissä tiloissa. Miten tila ohjaa toimintaa? Pasi Mattila Oulusta on ollut toteuttamassa useita koulujen pedagogisen suunnittelun prosesseja. Hän kuvaili koulujen sisustamisen perusperiaatteita: "Kouluissa käytetään toimistokalusteita. Toimistoissa käytetään PowerPoint-esityskalusteita. Koulujen kalustaminen tukee valtaosin frontaaliopetusta. Kalustuksella osoitetaan, mistä informaatio tulee ja kuka johtaa." Entä, jos opettajan pöytä olisikin liikkuva ja sijoitettavissa vaikkapa keskelle luokkaa?

Kuvassa Pasi Mattila esittelee Oulun Pohjankartanon pedagogisia sisustusratkaisuja.
Kuvassa Pasi Mattila esittelee Oulun Pohjankartanon pedagogisia sisustusratkaisuja.


InnoSchool-hankkeessa on tutkittu poikkitieteellisesti koulun tulevaisuutta niin rakenteiden, rakennuksien kuin toiminnan eri muotojen kautt Vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja tilanteen mukaan liikkuvat elementit ovat keskeisin suunnittelun kohde. Jotta tila tukisi mahdollisimman hyvin erilaisia työskentelymuotoja, on tärkeää huolehtia riittävästä sähköjakelusta ja tietoliikennekapasiteettista. Eri elementit on saatava toimimaan yhteen: infra, laitteisto, osaaminen ja tuki. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee kuitenkin tiloista ja niiden rajoituksista tai mahdollisuuksista huolimatta asenne ja innostus. Puutteellisissakin tiloissa voidaan ideoinnilla ja omilla ratkaisuilla luoda hyviä tiloja, joissa huomioidaan erilaiset oppijat ja mahdollistetaan tiimiopettajuus ja monialainen oppiminen.

Hämeenlinnan Tuomelassa tätä aihetta on työstetty systemaattisesti usean vuoden ajan. Tuomelan fyysiset oppimisen maisemat muuttuvat vanhan kivikoulun seinien sisällä radikaalisti. Osa tiloista muodostuu tiimioppimisen yksiköistä, joissa ei enää jakauduta yhden opettajan johdolla luokkiin vaan toimitaan viiden tiimiopettajan ryhmissä. Tuomela Opus-hankkeen pilottikouluna esittelee ITK-päivillä 2017 tiloja ja uutta pedagogiikkaa.

Oppimisen tilat eivät ole pelkästään rakennettua ja sisustettua ympäristöä, vaan jokaisessa tilassa muodostuu myös psyykkinen ja sosiokulttuurinnen ympäristö. Toimintakulttuurin luominen oppimisen tiloihin on pitkä prosessi. Tätä kuvailee hyvin rehtori Arto Nykänen Hämeenlinnan yhteiskoulusta, ks. Arto Nykäsen diasarja ja ITK-webinaaritallenne keväältä 2016 (Adobe Connect -webinaari, tallenne näkyy vain tietokoneella).


Havainnekuva syksyllä 2016 käyttöön otettavasta peruskortjatusta Tuomelan koulusta:
Voila_Capture 2016-06-08_07-24-43_ap.png

Nykyisen oppimiseen teorioiden perusajatuksia on oppimisen tapahtuvan vuorovaikutuksessa. Michael Mooren esittämän ajatuksen mukaan vuorovaikutusta syntyy seuraavissa tilanteissa
  • oppija-oppija
  • oppija-opettaja
  • oppija-aineisto.

Näiden kolmen vuorovaikutuksen lisäksi on HIllman, Willis ja Gunawardena ehdottivat neljänneksi vuorovaikutuksen muodoksi oppijan ja käyttöliittymän kautta mahdollistuvaa vuorovaikutusta. Näiden lisäksi oppilaitoksissa on huomioitava ryhmien väliset vuorovaikutustilanteet.

Aija Staffans on omassa Oppiva kaupunkisuunnittelu-hankkeessaan luetellut vuorovaikutukseen liittyviä teorioita, jotka luovat perustaa vuorovaikutteisten tilojen suunnittelulle. Staffanss tiivisti vuorovaikutuksen merkitystä esityksessään Tieteiden talolla 17.3.2014:

vuorovaikutus_teoriassa_staffans2014.PNG
vuorovaikutus_teoriassa_staffans2014.PNG



Lähteet
Hillman, D.C.A., Willis, D.J. and Gunawardena, C. N. (1994) Learner interface interaction in distance education: An extension of contemporary models and strategies for practitioners. The American Journal of Distance Education, 8 (2), 30-42.
Moore, M. G. (1989) Editorial: Three types of interaction. The American Journal of Distance Education, 3 (2), 1-6.)
Smeds, R. & Krokfors, L. & Ruokamo, H. & Staffans, A. toim. (2010). InnoSchool – välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka.